Curicón koulumaailma oli haastava ja opettavainen kokemus, ja nyt olen siirtynyt Pohjois-Chileen Aricaan, jossa teen harjoitteluni loppuun. Tästä kokemuksesta tulee aivan erilainen, sillä opetan Universidad Tarapacássa ja samaisen yliopiston kielikeskuksessa, joten ympäristö ja oppilaat poikkeavat Curicón koulusta.
Ensimmäinen viikko alkaa olla takana ja olen viihtynyt mainiosti. Yliopistolaiset ovat lomalla elokuun 13. asti joten toistaiseksi tunteja on vain iltaisin yliopiston kielikeskuksessa. Näillä kursseilla oppilaat ovat teini-ikäisiä jotka tulevat englantia opiskelemaan varsinaisen koulupäivän päätteeksi. Hatunnosto siis heille! (Tosin jotkut ovat kursseilla vanhempiensa käskystä mutta suurin osa ihan omasta halustaan.)
Ensimmäiset kolme viikkoa olen siis näiden teinien kanssa avustaen Cristpheria, kurssien vakiopettajaa. Meillä on kaksi tasoryhmää, básico ja pre-intermedio. Taso on yllättävän korkea, ja varsinkin jälkimmäisen ryhmän oppilaat ilmaisevat itseään varsin sujuvasti englanniksi ja tuntuvat myös ymmärtävän todella hyvin. Heidän kanssaan olemme käyneet läpi menneitä aikamuotoja ja relatiivilauseita. Tänään heillä on suullinen koe jonka pääsen arvioimaan itse, todella hyvää harjoitusta minulle. Peruskurssilla olemme käyneet läpi tietenkin ihan perusjuttuja, kuten adverbeja, there is/there are -rakennetta, kysymyslauseiden rakennetta jne. Peruskurssilaisetkin puhuvat suht innokkaasti, ja onkin ollut ilo huomata, että heitä ei englannin puhuminen ujostuta.
Molemmilla ryhmillä on sekä kielioppi- että keskustelutunteja, ja minun tehtäväni on kannustaa heitä erityisesti suulliseen ilmaisuun. Homma on ollut mukavaa jo siitäkin syystä, että ryhmäkoot ovat pienet, useimmiten ryhmässä on alle 10 oppilasta. Tämä helpottaa sekä oppilaiden että opettajan työtä, ja tunneilla päästään etenemään paljon rivakammin kuin 35 oppilaan kanssa. Opettaja on melko vaativa oppilaiden kanssa ja puhuu pääasiassa englantia, ei siis mikään ihme että nämä nuoret ymmärtävät jo vaikka kuinka paljon.
Hyvillä mielin olen siis liikkeellä ja uskon, että tästä tulee erilainen mutta yhtä opettavainen kokemus kuin Curicón harjoittelusta. Arica on myös ympäristönä täysin erilainen, olemme aavikon reunalla mutta onneksi sentään meren rannalla. Tämä on myös kulttuurien kohtauspaikka, sillä sijaintinsa johdosta täällä on paljon perulaisia ja bolivialaisia. Pian lisää kuulumisia luvassa, aurinkoista elokuuta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti